Ohoy! Reipastuin tylsyyden kurimuksesta ja sain inspiroitua itteni kirjottelemaan ja jopa laittelemaan parit kuvat tänne. En voi uskoa et siitä on kohta jo viikko kun kotiuduttiin Lontoosta. Mulla on siis jatkunu reissun jälkeen loma ja se jatkuu vielä viikon. Yks ihana ja ikävä, todella ikävä asia reissaamisessa on kotiinpaluu. Siitä on niin ristiriitaset fiilikset. Toisaalta joo himassa on oma sänky ja muut kodin mukavuudet mut ähmh. Seikkalun fiilis ja elämykset puuttuu. Vaikka fakta on, että reissuja odottaa ja osaa aina arvostaa enemmän ku niitä ei koko ajan oo, mut.... On se vaan perkele niin haikeeta. Ja tällä kertaa oli ihan super super duper haikeeta palata Suomeen. Kyl olis voinu olla toisen viikon putkeen. Tai vaikka kuukauden. I WANT BACK!!!!
Mutta joo! Kerrotaas sit vähäsen jotain siitä tripistä itestään eikä vaa kitistä takasin. Maanantaina menin Oonan kämpille. Kamojen kasausta ja tavallista setitystä. Ei tytöille meinannu oikein uni tulla ja tiistaina noustiin parin tunnin (jos edes niinkään monen) yöunien jälkeen kello neljältä aamulla. Kledjut niskaan ja nokka kohti flygistä, jonne Oonan faija lupautu viskaamaan meijät. Kentällä perustoimenpiteet, Oonalla stressitupakka (XD sory hun). Blaablaablaa, päästiin koneeseen, maailman hirvein paras ystävä Saaga H. nauro vaan ku erästä lilatukkasta mimmiä vähä jännitti olla ekaa kertaa lentsikassa. Matkat ym järjestelyt skulas, päästiin hostelliin jossa oli tosiaan varattuna 18 hengen dormihuone. Oh boy, mitkä muistot siitäki huoneesta jäi. Sanotaan että parhaiten mieleen jäi/jää ultimaalinen ahtaus, nihkeys, eräs todella kummallinen kanssa-asuja (Waldo <3) ja lakanoiden käyttö siivousvälineinä. Ei ehkä yks hulppeimmista huoneista missä oon majottunu henk.koht. hostellihistoriani aikana, mut kyllähän se meni. Vaikka molemmat sai jonku homeflunssan.
Tiistai meni siis reissatessa ja illalla nähtiin Oonan eno ja käytiin yksillä. Keskiviikkona shoppailtiin ja käytiin turistihelvetissä Oxford Streetillä. Lontoo on kyl niin todellinen ostosparatiisi, mut ei helvetti jos meet vääränä päivänä.... Pää hajoaa siitä ihmisten määrästä. Etenkin joku Primark missä ei meinaa mahtua enää edes hengittämään kun se on niin täynnä.
Torstaina päätettiin viimein riipasta eka lomakänni ja mentiin tsiigaamaan yöelämää. Olin joskus aikasemmin bongannu jonku baarin missä oli joku thrash metal keikka, joten suunnattiin sinne. The Black Heart oli mestan nimi, ja siellä tulikin sit käytyä pari muutakin kertaa. Ja tota...joo. Ihan hyvä pähnä oli. Musiikki oli hyvää, olut virtas, saatiin seuraa, kaikki rullas paremmin ku hyvin. Melko uskamattomia juttuja tapahtu ja toi torstai oli ehdottomasti yks reissun parhaimpia muistoja! Ja oikeestaan elämän muutenkin. Huh, on niin totta et ku vähiten jotain oottaa ni shit starts to happen.
Perjantaina korjailtiin alkupäivä darudea hostellilla. Iltaa kohden alettiin palailemaan henkiin ja suunnattiinkin nyt yhelle toiselle keikalle. Eli pämppäyspäivä part 2. Ei mitää, olut virtas vaikka ei meinannu oikein nousta päähän, musiikki oli hyvää ja fiilis jees. No. Sit asiat alko jotenki luisuu väärään suuntaan. Ei sillä että mitään ois käyny, mut jotenki...weird vibes. Ei asiasta enempää, jatkot olis voinu sujua ihan toisella tavalla ja muuttaisin pari asiaa jos nyt pääsisin siihen hetkeen takas. En pääse ja life goes on, jäihän tostakin ihan omanlaisensa muistot!
Launantaina käytiin Camdenin markkinoilla ja mietittiin miksei meillä voi olla ihan vitusti rahaa. Siis ihan oikeesti, o m g. Niin paljon, PALJON kaikkea ihanaa krääsää. Jos et oo materialisti ennestään, susta tulee ihan saletisti sellanen Camdenissa. Woah. Samaisena päivänä tulimme sitten siihen lopputulokseen että kun ollaan hyvä rappio saatu päälle niin jatketaanpa sitä sitten vielä kolmannenkin päivän verran. Eli kaupan kautta hostellille kaljottelemaan. Seikkailtiin sit muistaakseni Sohossa ja Camdenin alueella again. Ja jossain pleississä missä kumpikaan ei tienny missä ollaan. Mistä päästiin sit taxilla takas hostellille. Sellanen taximatka millasta ei oo ikinä ollu eikä toivon mukaan IKINÄ enää tule XD hyiss satan!
Yeah. Long story short, reissun aikana nautittiin AINAKIN oman painon verran alkoholia ja perus turistihäsellykset jäi ehkä vähän vähemmälle. Mut helvetti, kyl myö elettiin. Oli ihan parasta. Loppureissu otettiin iisisti, haalittiin loput tuliaiset itelle ja muille. Ja surullisena elokuun 18. päivänä jätimme Lontoon taaksemme.
Tiivistetty versio Lontoon sekoiluista, ne jääköön iäti sydämiimme ja nyt kohti uusia seikkailuja, joita tulee toivottavasti pian! THANK YOU London & my best friend Munawolf, it wouldn't have been the same without you <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti